TAPIO KOTKAVUORI ON KUOLLUT
-Haudantakainen haastattelu

Virran neljännessä numerossa kohtasimme Tapio Kotkavuoreksi kutsutun maagikon. Nyt, vain muutamia kuukausia lehden ilmestymisen jälkeen, hän on poistunut keskuudestamme. Kuten äkkilähdöissä yleensä, monet kysymykset tuntuivat jäävän vaille vastausta. Vaikka nekromantia ei yleensä kuulukaan Matti Rautaniemen toimintatapoihin, ei hän halunnut tällä kertaa jättää käyttämättä tilaisuutta antaa edesmenneelle vielä viimeinen puheenvuoro.

I

 Kun tapasimme Tapio Kotkavuoren kanssa kesäkuussa 2006 (ks. Virta 4), keskustelumme pyöri käsitteiden, nimien ja todellisuuden suhteen ympärillä. Vaikka todellisuus sinänsä on käsitteistä riippumaton, käsitteet rajaavat ja muokkaavat sen tietynlaiseksi. Kun jokin nimetään joksikin, se ei ole enää jotain muuta. Toisaalta käsitteet, sanat ja nimet voivat vaihtua, mikäli tilanne niin vaatii:

 ”Tapio Kotkavuori oli setiläinen III*/IV* maaginen nimeni ennen kaikkea yleiselle kulttuurillemme, ja kun erosin Temppelistä hieman ennen keskikesää 2007 CE, samalla myös Tapio Kotkavuori kuoli.”

 Lokakuun pimetessä marraskuuksi saimme siis tiedon Tapio Kotkavuoren kuolemasta. Vaikka jotkut olivat osanneetkin odottaa jotain tällaista, tuli uutinen luultavasti useimmille täytenä yllätyksenä. Mitkä syyt johtivat eroosi Setin Temppelistä ja sen myötä Tapio Kotkavuoren kuolemaan?

 ”Lyhyesti ilmaisten, eroamiseni Temppelistä oli seurausta siitä, että perustavanlaatuinen tulkintani olemassaolosta ja asemastani siinä ei enää mahtunut Setin Temppelin olemassa oleviin filosofian raameihin, vaikka se sen pohjalta nousikin, ja vaikka sitä ymmärsinkin. Tämän pohjalta eroamiseni Temppelistä oli mielekästä, ja tapahtui kohtuullisen hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien asianomaisten kanssa. Olen edelleen yhteyksissä kaikkiin niihin setiläisiin, keihin olin yhteydessä vielä Temppelin jäsenenäkin. Erityisesti suomalaisiin ja pohjoismaalaisiin setiläisiin on välini edelleen lämpimät. Minulla ei ole Setin Temppelistä kuin hyvää sanottavaa initiatorisena organisaationa.”

 ”Allekirjoitan kaiken aiemman sanomani täysin - Setin Temppelin kontekstissa. Setin Temppelin konteksti on eräs konteksti initiaation, henkisten kysymysten, magian, yms. suhteen. Temppelin kontekstissa aiemmin sanomani pitää täsmälleen edelleen paikkansa. Pidän myös Kotkavuorena kirjoittamiani kirjoja täysin pätevinä omassa kontekstissaan.”

 Kuolinilmoituksen ajankohdasta huolimatta Tapio Kotkavuoren kuolinpäiväksi on kuitenkin merkitty 22.6.2007. Oliko ajankohdan valintaan jokin erityinen syy?

”Oli. Erosin Setin Temppelistä muutamaa päivää ennen Juhannusta, ja Juhannuksena Naantalin Kuparivuoren kokon edessä symbolisesti astuin seuraavaan vaiheeseen elämässäni. Keskikesä on Temppelin historiassa tietysti erityisen merkityksellinen sitä kautta, että Temppelin perustaminen ajoittuu siihen vuonna 1975 CE.”

 Initiatorisessa magiassa initiaatin pyrkimyksenä on kasvaa Työnsä kautta yhä tiiviimpään suhteeseen todellisuuden kanssa. Maaginen nimi tai motto, jonka initiaatti monissa maagisissa ja uskonnollisissa traditioissa omaksuu, kuvaa ja määrittää hänen Työnsä luonnetta. Se toimii suuntaviittana, muistuttajana siitä, mihin on sitouduttu. Kuten arkinen, syntymässä annettu nimikin, on maaginen nimi tietysti intiimisti liitoksissa kantajansa identiteettiin, määrittää hänen suhdettaan todellisuuteen. Onko Kotkavuoren tapauksessa kyse perustavasta muutoksesta maailmankuvan tai henkisen painopisteen suhteen?

 ”Toki voidaan sanoa, että maailmankuvani, henkisen painopisteeni suhteen on tapahtunut suuri muutos. Maailmankatsomukseni avainkäsitteen, Aletheian, mukaan tuo painopiste laittaa monia Temppelin filosofian ja magian peruslähtökohtia toisenlaiseen kontekstiin.”

 Kotkavuoren ajatuksissa korostui myös aktiivinen suhde Setin Temppelin taustalla vaikuttavan virtauksen mytologisoituun hahmoon, Setiin. Vaikka hän korostikin, että tämä hahmo saa erilaisia muotoja eri (kulttuurisissa, henkilökohtaisissa jne.) yhteyksissä, ovat nämä muodot tietyllä tavalla yhdensuuntaisia ja erotettavissa luonteensa puolesta joistakin muista henkisistä hahmoista ja virroista. Katsotko kuitenkin edelleen olevasi jossain määrin initiatorisesti tekemisissä saman virtauksen tai hahmon kanssa kuin työskennellessäsi Setin Temppelin kontekstissa?

”Toki. Tietoisuus on edelleen keskeisen tärkeä elementti Työssäni.”

 Setin Temppelin kontekstiin kuului myös mustan magian merkitys initiatoriselle Työlle. Millaista osaa magian harjoittaminen näyttelee tällä hetkellä elämässäsi? Onko se edelleen olennainen osa initiatorista polkuasi ja onko se edelleen (Setin Temppelin kontekstista irrotettunakin) "mustaa"?

”Työni on nykyään hyvin samanlaista kuin se essentiaalisesti oli myös viimeisinä vuosinani Setin Temppelissä - tosin nyt suureksi osaksi ilman Temppelin kontekstuaalista "väritystä".”

”Magian tekemisen sijaan puhun nykyään yleisesti ottaen mieluummin yksinkertaisesti Työn tekemisestä. Sisällöllisesti nuo käsitteet ovat olleet minulle aina limittäisiä, viitaten pyrkimykseen kyetä mahdollisimman mielekkäästi ja aidosti Olemaan olemassa ja Tekemään asioita (Setin Temppelissä tähän liittyvään prosessiin viitataan käsitteellä Initiaatio ja siihen liittyvällä avaintermillä Xeper, mikä kääntyy muotoon "Tulla Olevaksi").”

”Työ (tai magia) on aina jotain tietoisuudesta ammennettua ja sitä ja sen vaikutusta omassa elämässä ja maailmassa laajemminkin vahvistamaan pyrkivää. Tämän värittäminen "mustaksi" tai "valkoiseksi" ei ole minulle enää tarpeellista. Setin Temppelin kontekstiin sellainen tietysti kuuluu, ja sellaisena se tarjoaa eräällä tavalla painotetun mahdollisen kulman Työhön. Ymmärrän tuon kontekstin ja siihen liittyvän dynamiikan hyvin, mutta oma Työni ei enää painopisteeltään kallistu siihen.”

”Työni on edelleen myös hyvin ei-rituaalinomaista. Setin Temppelissä en pitkään aikaan viime vuosina tehnyt muodollisia, perinteisiä rituaaleja (tai Temppelin termein "Työskentelyjä"), symbolisia operointeja olemassaolon ulottuvuuksien välillä. Sellaisten hyöty oli itselleni suurin lähinnä Temppeliin liittyessäni, kun aloin tutustua Työn (tai "magian") teon elementteihin. Tietyn vaiheen jälkeen muodollinen rituaalinen operointi muuttui kuitenkin aste asteelta sinällään
tarpeettomaksi, kuten hyvin yleisesti monille Temppelin jäsenille heidän Työnsä kuluessa tapahtuu. Itse Työ tietysti säilyi, keskittyneenä hyvin elettyyn elämään ja sen kautta erilaisiin tietoisuuden ulottuvuuksiin.”

”Käsite "magia" nivoutuu nykyään itselleni kaikkein mielekkäimmin sen Pohjoismaisiin kulttuurisiin konteksteihin, joissa minulla on intressejä, ja niissä puitteissa tunnen voivani käyttää ko. käsitettä ilman liikaa kompromissia Työni käsitteellisten prerefenssien suhteen (tosin Pohjoismaisissa konteksteissa "magia" toimii mielestäni silloinkin eräänlaisena yleisenä kattoterminä usein selkeästi spesifimmeille termeille).”

 Tapio Kotkavuori oli tekemisissä myös Riimukillan kanssa. Sikäli kuin olen järjestön julkilausuttuihin oppeihin tutustunut, ne muistuttavat monilta painotuksiltaan Setin Temppelin vastaavia, olkoonkin, että konteksti on Riimukillan tapauksessa pohjoiseurooppalainen. Vaikuttiko Tapio Kotkavuoren poismeno ja ero Temppelistä suhteeseesi Riimukiltaan?

”Kotkavuoren poismeno ei vaikuttanut suhteeseeni Riimukiltaan. Vaikka Riimukilta tosiaan vaikuttaa painotuksiltaan samanlaiselta kuin Setin Temppeli, on näiden kahden välillä kuitenkin huomattavia erojakin. Mainitsemasi kulttuurispesifin painotuksen (ja siihen liittyvän ei-eklektisyyden) lisäksi Killassa ei mm. tehdä tehdä jaottelua "polkuihin", magiaa ei luokitella "mustaan ja valkoiseen", ja Odhinn on niin "valon kuin pimeydenkin" hahmo, jos tuota hahmoa nyt on laitettava tuollaiseen perspektiiviin.”

Neljäs Tie on G. I. Gurdjieffin opetuksiin perustuva henkisen kehityksen järjestelmä. Se korostaa yksilön itsetietoisuuden herättämistä mekaanisesta ja unenkaltaisesta olotilastaan. Neljännen Tien edustajat soveltavat sen oppeja menestyksekkäästi mitä erilaisempiin henkisiin, uskonnollisiin ja filosofisiin konteksteihin. Ymmärtääkseni olet nyt painottanut initiatorisen työskentelysi nyt Neljännen Tien Työhön ja teet myös aiheeseen liittyvää gradua.

 ”Olet oikeassa Neljännen Tien "mukautuvuudesta". Se on tavallaan hyvin samalla tavalla helposti mukautuva kuin Setin Temppelin filosofia: Molemmat ovat metakontekstin rakennelmia. Neljäs Tie lienee kyllä näistä kahdesta helpommin mukautuva, koska se on käsitteistöltään jne. neutraalimpi kuin Temppelin filosofia.”

”Myös Setin Temppelin sisällä omaan henkilökohtaiseen painotukseeni kuului aivan alusta alkaen Neljännen Tien ideat, sikäli tässä ei ole tapahtunut radikaalia muutosta. Tulkitsin Temppelin perusfilosofiaa aina hyvin vahvasti Neljännen Tien ideoiden valossa. Tämä oli helppoa, koska Temppelin perusfilosofia ja Neljännen Tien ideat menevät monella tapaa limittäin (Temppelin sisäisellä kirjasuosituslistalla on useampikin Neljättä Tietä koskeva teos). Kotkavuoren teokset, ehkä erityisesti "Vasemman Käden Polku" heijastelee tarkkaavaiselle lukijalleen tietysti myös tätä, teoksen henki on kauttaaltaan sen mukainen.”

”Ja kyllä vain, teen tällä hetkellä uskontotieteeseen gradua erään Neljännen Tien suomalaisen seniorin tapaustutkimuksena.”

Miten Riimukillan epäeklektisyys ja Neljännen Tien mukautuvuus mielestäsi sopivat yhteen?  Neljännen Tien lähestymistavan juuria on mielestäni mahdollista löytää aika kaukaa Euroopan ulkopuolelta (esimerkiksi buddhalaisuudesta, suufilaisuudesta, sekä samkhya- ja joogafilosofiasta). Katsotko että kyse on toimimisesta eri konteksteissa vai onko näennäinen ristiriita mahdollista ylittää meta-näkökulmalla?

 ”Gurdjieff ammensi Neljennen Tien filosofiaan monista kulttuurisista konteksteista, mutta itse Neljännen Tien filosofia, tai siihen liittyvät menetelmät, on esitetty "meta-tasolla" suhteessa mihinkään tiettyyn kulttuuriseen kontekstiin.”

”Riimukilta taas on selkeän kulttuurispesifi niin teorian kuin käytännön kannalta. Sellaisena se maastoutuu mielekkäällä tavalla tarpeeksi lähelle "omia jalkojani" – oman kulttuurisen kasvuni, sosiaalistumiseni kautta minulla on siihen huomattavasti omakohtaisempi "orgaanis-kulttuurinen suhde" kuin verrattuna nyt vaikka dervisseihin tai buddhalaisiin (jotka molemmat olivat Gurdjieffille tärkeitä vaikutteita hänen muodostaessaan filosofiaansa). Killan sisään menee helposti myös pohdintaa ja Työtä suhteessa suomalaiseen esikristilliseen henkiseen kulttuuriin.”

”En näe kiinnostukseni kumpaankin näistä ryhmistä olevan ristiriidassa. Neljäs Tie metakontekstipohjaltaan antaa mielenkiintoista peiliä ihmisenä oloon yleensä, uskontoihin yms., sekä sellaisen perusasenteen suhteessa omaan olemassaoloon, joka on suoraan yhteensopiva Riimukillan kanssa. Pyrkimys tietoisuuden kultivointiin ja mielekkääseen käyttöön maailmassa on molempien keskiössä.”

”Neljännen Tien perusmenetelmät (itsen muistaminen yms.) ovat myös hyvin yhteensopivat Killan menetelmien ja niiden päämäärien kanssa. Voisi sanoa, että Riimukilta tarjoaa tiukan kulttuurispesifin kontekstin samalle Työlle, mitä oma Neljännen Tien Työni on. Asia ei todellisuudessa ole kuitenkaan näin yksisuuntaisesti sellainen, että "Kilta kuuluu itselleni Neljännen Tien kontekstin sisään", vaan on varmaan parempi toteamus, että ne menevät monella tapaa mielekkäästi limittäin.” 

III

 ”Nuo "julkisuusaktiiviset" Temppelivuoteni olivat aivan tarkoituksellisia. Tietyllä tapaa aika oli kypsä sellaisille asioille kuin vaikka VKP:n julkaisu, ja siihen hiileen oli sitten järkevää puhaltaa. Tuo tietysti oli ennen kaikkea Temppelin filosofian pohjalta maailmaan vaikuttamista, mutta laajemmin paljon muutenkin. Samassa prosessissa tietoisuus muistakin vaihtoehtoisimmista uskonnoista jne. sai perspektiiviä laajemmin kuin aiemmin, ja yleinen lähtöasetelma niistä yleisessä keskustelussa muuttui jossain määrin (missä määrin, sitä on vaikea arvioida ainakaan vielä).”

”VKP:n kaltaista kirjaa oli ollut ajatus julkaista Suomessa jo vuosia aiemmin, mutta intuitio sanoi, että aika ei ollut asialle kypsä. No, toisaalta myös, niihin aikoihin kun idea tuon tyyppisestä kirjasta ensimmäisen kerran virisi, olisi kirja ollut enemmän raakile kuin se nyt sitten oli.”

 ”Jokin teos Neljännen Tien tiimoilta saattaisi ehkä syntyäkin, mutta en ole ainakaan toistaiseksi suunnitellut mitään tällaista. Mitä julkiseen edustamiseen tulee, pitää Neljäs Tie hyvin matalaa linjaa, sanoisin vielä matalampaa kuin Setin Temppeli, eikä sillä ole oikeastaan ollut tarvetta sen ihmeempään julkiseen edustamiseen. Jos Neljättä Tietä pitäisi Suomessa jonkun julkisesti edustaa, näen, että liikkeessä jo 70-luvulta mukana olleet seniorit olisivat siihen minua enemmän paikallaan. Graduni ja siihen liittyvän mahdollisen pienen Neljännen Tien "edustamisen" suhteen saatan jotain päätyä tekemäänkin - puhuin mm. Neljännen Tien historiasta Suomessa aiemmin tänä vuonna Åbo Akademin järjestämässä Länsimaisen Esoterian Konferenssissa.”

 Puhuimme viimeksi Kotkavuoren kanssa myös siitä, miten "satanistisella" symboliikalla on erilainen painoarvo esimerkiksi Amerikassa kuin Euroopassa. Onko tämänkaltainen symboliikka/estetiikka menettämässä mielestäsi merkitystään tässä kulttuurisessa kontekstissa yleisemminkin?

 ”Satanismista on tullut enemmän ja enemmän valtavirtaa, ja koko nykyinen länsimainen kulttuuri on tietyllä tapaa monin kohdin umpi-saatanallinen peruslähtökohdiltaan. Tietysti satanismi tulee toimimaan edelleen monille (ihan kuin vaikka kristinuskokin toisille), paljoltikin samaan tapaan kuin jollekin vaikka vuosikymmen sitten. Mutta satanismin syntyaikaan liittyvä tietty "särmä", "tuoreus" on peruuttamattomasti ollut ja mennyt. Tämän asian suhteen tulee mieleen Ensio Katajan Saatanallisesta Raamatusta PYHÄ-blogiinsa kirjoittama arvio. Olen hänen kanssaan asiasta täsmälleen samaa mieltä.

 Aletheian, Olemista koskevan Totuuden käsite esiintyi jo taannoisessa keskustelussamme Kotkavuoren kanssa. Se oli myös Kotkavuoren työn alla olevan kirjan nimi. Kotkavuoren mukaan Aletheia merkitsee tietoa siitä, ”mistä on tullut, missä ja miksi on, ja miten voi siltä pohjalta navigoida eteenpäin” (ks. Virta 4). Niin ikään Kotkavuori korosti Aletheian syntymistä Setin Temppelin kontekstissa, mutta jo tuolloin hän vihjasi maagisen sanansa kurottavan Temppelin oppien tuolle puolen. Näin näyttää käyneen:

 ”Itselleni satanismi oli "se" termi n. 17-18 vuotiaana, ja se jäi melko pian Temppeliin liityttyäni. Temppelinkin "satanismilta haiskahtava" terminologia, symboliikka jne. kävivät pikku hiljaa kuitenkin perimmäisestä käsitteellisestä painotuksestani ulkopuolelle, vaikka toki pystyin sitä käyttämään, ymmärtämään, jne. Tämä kaikki alkoi kulminoitua enemmän ja enemmän Aletheian käsitteeseen, mihin kulminoitui myös se, että minun piti aloittaa aivan uusi vaihe omassa Työssäni. Transformoin käyttämäni "pimeän puolen" avaimeni ja siitä tuli jotain muuta.”

”Aletheia-teos muutti muotoaan niihin aikoihin kun päätin erota Setin Temppelistä. Teos tulee vielä ulos, mutta ei pelkästään Aletheia-käsitteen esittelynä, vaan samalla myös Setin Temppelin vuosieni (1991-2007 CE) muistelmateoksena. Noiden vuosien Työn kautta koko Aletheia-käsite kiteytyikin. Tuo tulee "postyyminä" olemaan Tapio Kotkavuoren viimeinen teos.”